Purkaa vai korjata? Helsingin kaupunki pohtii tätä ajankohtaista kysymystä useiden peruskorjausikään tulleiden koulujen ja päiväkotien osalta. 1950-1970-luvuilla rakennetut koulu- ja päiväkotirakennukset eivät nykyisellään välttämättä täytä tämänhetkisiä toiminnallisia vaatimuksia, eivätkä aina ole kaikilta osin terveellisiä ja turvallisia esimerkiksi sisäilmaongelmien sekä esteettömyyteen liittyvien seikkojen osalta. Toisaalta, purkavan uudisrakentamisen päästöt ovat yleensä suuremmat kuin perusparantamisen ja rakennuksia purettaessa menetetään arvokasta kulttuuriperintöä ja historiallisia kerrostumia.

Näitä aspekteja tarkastelimme loppuvuodesta 2023 valmistuneessa toimeksiannossamme, jossa oli kohteena viisi 1950-1980-luvuilla rakennettua koulua tai päiväkotia. Työssä koottiin ensimmäistä kertaa yhteen dokumenttiin yleistasoinen yhteenveto tarkastelun kohteena olevien rakennusten perustiedoista ja tehtiin kohteista rakennushistoriallinen, toiminnallinen ja rakennustekninen yhteenveto. Samalla selvitettiin asemakaavatilanne, väistötilatarve, tulevaisuuden tarpeet, sekä mahdolliset alustavat vaihtoehdot ja aikataulu kohteiden osalta. Tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat yleensä perusparannus, perusparannus yhdistettynä laajennukseen, sekä purkava uudisrakentaminen.

Vaihtoehtojen tarkastelua varten työssä luotiin arvostelukriteeristö, jossa arvotettiin esiselvityksen mahdollisuuksien puitteissa seuraavia aspekteja:

– Toiminnalliset tarpeet
– Rakennuksen kunto
– Ympäristötekijät
– Kustannukset
– Rakennus- ja kulttuuriperintö
– Kaavatilanne
– Riskit

Yhteenvetona huomattiin, että valinta vaihtoehtojen välillä voi tuntua selvältä, jos tarkastellaan vain yksittäistä tekijää (esimerkiksi rakennuksen huono kunto). Kun huomioidaan useampia tekijöitä, ei valinta ole itsestäänselvä ja erityisesti ympäristönäkökulman ja ilmastonmuutoksen torjunnan sekä kulttuuriperinnön näkökulmasta rakennusten peruskorjaaminen tai -parantaminen on yleensä selkästi paras vaihtoehto.

Nykyajan toiminnallisuuden huomioiminen on avainasemassa hankkeita suunniteltaessa, mutta samalla tulee huomioida muuntojoustavuus ja se, että juuri tämän hetken toiminnalliset vaatimukset ovat todennäköisesti osin vanhentuneita jo kymmenen vuoden kuluttua, mikä rakennuksen elinkaaressa on hyvin lyhyt ajanjakso.