Käyttöönoton jälkeisiä arviointeja on muualla Euroopassa jo pitkään käytetty laadunvarmistuksen ja suunnittelumetodiikan kehittämisen työkaluina, mutta meillä Suomessa tämä toiminta on vielä lapsenkengissä. Metodia voidaan hyödyntää paitsi uudisrakennuksiin, myös peruskorjattuihin ja käyttötarkoituksen muutoksen läpikäyneisiin kohteisiin.

Tämän tutkimuksen 17:aan sote-sektorin rakennuskohteeseen lukeutui kaikkia edellä mainittuja tyyppejä, jotka kaikki sijoittuivat Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Kohteista kerättiin faktatietoa ja käyttäjäkokemuksia käyttäjille osoitetuilla kyselylomakkeilla, sekä niitä arvioitiin asiantuntijakävelyiden muodossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa käytännössä hyväksi koettuja ja todennettuja toimenpiteitä ja toimintatapoja sote-sektorin rakennuksissa, sekä koota löydökset tilaajien ja suunnittelijoiden tueksi uusia päätöksiä perusteltaessa.

Tutkimusta rahoitti Business Finland, suomalainen julkinen innovaatiorahoittaja.

Tämä essee vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Miten sairaalat voisivat kehittyä radikaalisti ja parantaa asiakkaiden kokemuksia, kliinisiä tuloksia, henkilökunnan hyvinvointia sekä integraatiota laajempaan terveyden- ja sosiaalihuollon kokonaisuuteen? Kuinka nämä asiat voidaan huomioida sairaaloiden suunnittelussa?

Antiikin Kreikan holistiseen hyvinvointiin suunnattua  rakennustypologiaa asclepeionia on käytetty ensisijaisena referenssinä. Essee tutkii antiikin ajatusten modernisoitua versiota, joka kykenee täydentämään nykyisiä terveydenhuollon järjestelmiämme kokonaisvaltaisesti.

ARAn kehittämisrahalla tehty sel­vitys erityisryhmän asumisratkaisuista. Tarkastelun kohteena on kaksi autismikirjon ihmisille tarkoitettua erityyppistä ja erilaisilla tilaratkaisuilla toteutettua ARAn rahoittamaa asumiskohdetta. Selvitykses­sä arvioidaan rakennusten ulkotiloja ja lähiympäristöä, tilaratkaisujen vastaavuutta asukkaiden tarpeisiin sekä kaluste-, varuste- ja materiaalivalinto­ja ja näiden merkitystä asukkaiden arkeen. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa olevaa tietoa sekä antaa tilaajille ja arkkitehdeille myös uutta tietoa erityisesti siitä, mitkä laatutekijät ovat keskeisiä asukkaiden arjen kannalta.

”Tulee hyvä raportti! Harvoin ensimmäinen palautettu versio on näin sujuvaa tekstiä. Tätä oli mielenkiintoista lukea. Ainutlaatuinen, tällaista ohjeistusta ei ole olemassa. Erittäin hyvä, että tarjositte tätä työtä, sillä emme olisi alkaneet sitä muuten tekemään. Tekemänne kaaviot ovat hyviä ja valaisevia.” (Saara Nyyssölä, ARA)

Rakennustiedon julkaisema esseekokoelma julkaistiin toimiston 30-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kirja koostuu 17 artikkelista, joiden kirjoittajat ovat suomalaisia ja ulkomaalaisia arkkitehteja, kaupunkisuunnittelijoita ja muita alan ammattilaisia, jotka omasta näkökulmastaan käsittelevät kaupunkisuunnittelun edellistä kolmea vuosikymmentä, mutta etenkin sen tulevaisuutta.

Suomen Arkkitehtuurimuseossa pidetyn näyttelyn luettelo – kokoelma kirjoituksia aiheena sairaalasuunnittelun historia ja nykytila, erityisesti arkkitehtikilpailujen näkökulmasta katsottuna. Kirjoittajina toimivat arkkitehtuurikilpailuja järjestäneitä, niitä voittaneita sekä aihepiiriä tutkineita henkilöitä. Itse näyttelyn kuratointi oli myös toimistomme käsialaa.

Työ sisälsi jalankulkuympäristöjen laadullisten arviointien kenttätyöt ja niiden raportoinnin. Laadullisella arvioinnilla kerätään tietoa julkisten kaupunkitilojen laadusta ja niiden käytöstä, eli siitä, miten ihmiset käyttävät tiloja ja keitä tilassa on. Työssä analysoitiin 32 Helsingin kantakaupungin alueella sijaitsevaa sekä 14 esikaupunkialueilla sijaitsevaa aukiota tai paikkaa. Kyseessä ovat keskustan keskeisimmät torit ja aukiot ja esikaupunkien keskustat ja ostoskeskukset.

Työn tavoitteena oli kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia arviointityökaluja käyttäen sekä asiantuntijaryhmän ja satunnaisen kadunkulkijan näkemyksiä hyödyntäen saavuttaa kokonaisvaltainen ymmärrys Helsingin keskeisten jalankulkuympäristöjen toiminnasta. Kvalitatiivisessa arviossa asiantuntijat arvioivat jalankulkuympäristön laatua Jan Gehlin kehittämän 12 laatukriteerin avulla.

Espoon korkean rakentamisen periaatteet -selvitys koostui tutkimusprojektista, työpajasta ja seminaarista. Projektin teemoja olivat korkean rakentamisen vaikutus kaupunkikuvaan, sen sosiaaliset vaikutukset sekä ekologiset korkeat rakennukset. Tutkimuksessa vertailtiin eri korttelityyppien tehokkuuksia ja ohjattiin korkeaa rakentamista vertailukaupungeissa. Selvitykseen kuului työpaja virkamiehille ja poliitikoille, sekä seminaari kotimaisille ja ulkomaisille korkean rakentamisen asiantuntijoille.

Tutkimus edustaa suunnitteluprosessin omakohtaiseen tuntemiseen perustuvaa tutkimusmetodia, joka tässä tapauksessa kulminoituu kahden kilpailutyön esittelyyn ja analysointiin. Työ sai vuonna 2009 Oskari Vilamon rahaston palkinnon vuoden parhaasta teknisen alan väitöskirjasta. Philipp Meuserin uudessa kirjassa Design Manual – Hospitals and Medical Facilities (DOM publishers, Berlin, 2019) se mainitaan yhtenä inspiroivimmista viimeisen 20 vuoden aikana ilmestyneistä alan julkaisuista.

In connection with urban design, the importance of social and cultural sustainability is often talked about, but these values are not visible in the data that is provided for designers as a basis for their work. Harris-Kjisik Architects decided to collect this data themselves, when the development of the Itäkeskus district began.

Helsinki East Urban Centre was an international two-phase ideas competition held in 2019-2020. The goal was to find innovative, inspiring, technically and financially feasible solutions that would generate a change in the Itäkeskus area from being a major traffic junction to a genuine eastern centre for Helsinki City. We were awarded the first prize in the competition in November 2020.

At present, Itäkeskus, the centre of Helsinki’s eastern suburb, is situated at the intersection of major traffic arteries and the urban milieu is dominated by large-scale shopping centres. Our competition entry proposed a new pedestrian-centric urban environment by continuing the grid plan across the motorway as an uninterrupted structure with smooth level changes. Our design drew primarily from the existing different levels in the site and the need to create an easier pedestrian access across the highway. Our landscape architects’ thorough study of the grand landscape and rock formations on the site helped us to understand how to treat the different areas of the site and decide on the green corridors, recreational routes, etc. We saw the city centre as a densification of functions and possibilities, centred around the little person on the street. So, despite the large amount of traffic in the site, the pedestrian experience will be reminiscent of an easy-going hill town. Our traffic planners had earlier worked extensively on the site and they helped us create this vision with ease. In our vision, the future centre of Itäkeskus will not just be a concentration of massive amounts of building, but will rather be created by a concentration of people, activities, events, cultures and possibilities.

Bridge Hospital is the largest construction project in the history of HUS (the Hospital District of Helsinki and the Uusimaa region of Finland). The project is an extension to an existing hospital complex and is located in a very tight site in the Meilahti neighbourhood of Helsinki. The name is derived from a bridge-like part that connects the ward and the hot hospital building to another with daytime clinical consultation facilities. The completed building will encompass roughly 70.000 square meters of built area. Construction is due to be finished next year, 2022. Building information modelling (BIM) of this project received international recognition when we secured the best public project award in the Tekla BIM Awards 2020. In this blog post, I will roughly outline the BIM process and reflect on some aspects that could be improved in the future.

Our work at Harris & Kjisik Architects has been driven by curiosity and thirst for knowledge. We are always looking to upgrade our skills and develop new solutions. Research and development has been an integral part of our practice. With the intention of facilitating a productive exchange of ideas between our projects and research, we are creating the H-K labs platform with the help of Business Finland pandemic funding.

Following the scale of work that guides our practice, our research will be organised under environmental quality – both at the architectural and urban design scales. We have identified inspiring and supportive spatiality, accommodating climatic change, realising healthy environments while ensuring social sustainability in addition to using both material and economic resources wisely and sparingly, as the central themes and challenges of our work.

The H-K Labs platform will showcase our ongoing research projects and have a blog channel where our team members can share ideas & thoughts on work-in-progress. Posts will have a monthly frequency and will aim to focus on current issues in the discipline. Our first blog post is in response to our signing up for the Finnish chapter of Architects Declare and focuses on climate change, the background of the Architects Declare movement as well as possible steps forward.